Näkökulmia turpeesta

Turpeen käyttöä koskevat näkymät ovat olleet mediassa tiuhaan, iso asia se niin kansallisesti kuin paikallisesti onkin. Turveala on saanut suuren painoarvon myös työllisyyskeskustelussa. Turveala työllistää koko maassa noin 2500 henkilöä. Esimerkiksi korona-kriisissä olevalla tapahtuma-alalla töitä tekeviä on noin 200 000. Tämä ei ole vähättelyä, tämä on keskustelun asettamista mittakaavaan.

Kansallisesti kyse on ilmastopäästöjen suitsimisen tarpeesta, kaikilla sektoreilla. Paikallisesti asia koskettaa paitsi turvetuottajia erityisen konkreettisesti, myös mm. turvetuotantoalueiden kuntia, lähivesistöjä, niiden rannoilla asuvia ja mökkiläisiä. Asian keskiössä on myös jäljellä oleva suoluonto uhanalaisine lajistoineen, hiilivarastoineen päivineen.

Turpeen uusiutuminen suolla kestää tuhansia vuosia. Se on aivan liian kauan verrattuna ilmastonmuutoksen torjunnan aikatauluun. Päästöjä pitäisi vähentää vuoteen 2050 mennessä koko maailmassa puoleen ja teollisuusmaissa 80 prosenttia. Mielipidekyselyt viime vuosilta osoittavat, että yli puolet suomalaisista kannattaa turpeen kaivuusta ja poltosta luopumista. Näkemykset eivät jakaudu asetelmaan kaupungit vastaan maaseutu, eivätkä minkään puolueen kannatuksen mukaan.

Voi olla helpointa ja joskus puhujalle edullista nimetä jokin puolue turvealan ratkaisijaksi. Tarve luopua turpeesta ei kuitenkaan ole tullut yhden puolueen esityksenä, yllätyksenä eikä se ole tapahtunut muutamassa vuodessa, eikä vain niinä vuosina, kun vihreät ovat olleet hallituksessa. Koko nykyinen hallitus on sitoutunut energiaturpeen käytön puolittamiseen vuoteen 2030 mennessä.

Tavoite turpeen veroedusta luopumisesta on ollut pitkään. Ilmastotoimien vauhdittajaksi luodun päästökaupan on tarkoituskin toimia. Kivihiilestä luovutaan jo, hiilipäästöiltään voimakkaampi turvekaan ei enää pärjää hintavertailussa, kehitys on ollut laajasti tiedossa. Esimerkiksi Vapo on jo vuosia yrittänyt päästä eroon isosta osasta omistamiaan soita.

Viime vaalikaudella silloisen pääministeri Sipilän (kesk.) johdolla kaikki eduskuntapuolueet yhtä lukuunottamatta (ps.) sitoutuivat ilmastopolitiikkaan, jolla Suomi tekee oman osuutensa siinä, ettei ilmasto kuumene yli 1,5 astetta esiteolliseen aikaan verrattuna. Tämä ei ole hysteriaa. Ilmastonmuutoksen hillintä on koko maailman väestön kannalta akuutti asia, jota valtiohallinnossa ja elinkeinoelämässä on päätetty hoitaa vastuullisesti, faktoihin perustuen.

EU-rahoitteinen oikeudenmukaisen siirtymän rahasto ohjaa euroja turpeen energiankäytön vähentämisestä koituviin haittoihin. Turveyrittäjät itsekin ovat jo alkaneet sopeuttaa toimintaansa. Oikeudenmukainen siirtymä, jota vihreät kannattavat tarkoittaa sitä, että luodaan uusia mahdollisuuksia, koulutusta, luopumispaketteja, mahdollisuuksia tehdä työtä ja yrittää muulla kuin turvealalla. Laitetaan myös soiden ennallistamistavoitteet, toimet ja  niiden rahoitus kuntoon. Ojitetuilla soilla on tekemätöntä työtä runsaasti, konevoimiakin tarvitaan.

Puolueet ovat tavoitteensa ilmoittaneet vaaleissa ja niiden väleissä. Otetaan päätöksistä vastuu ja asetetaan tavoite siihen kohtaan, kun huomataan elämän sittenkin jatkuvan. Maailma muuttuu, yhteiskunnat ja elinkeinorakenne sen mukana. Tämä ei ole yllätys. Tämä on tehtävissä.

Hanna Halmeenpää, kaupunginvaltuutettu (vihr.), Kalajoki

Kirjoitus on julkaistu Keskipohjanmaa-lehdessä sekä Kalajaska-lehdessä 28.4.2021